Onpas kummat fiilikset... siis huomenna pitäs olla jo koneessa lentämässä jonnekin mystiseen Aasiaan ja kaikenlisäks vielä Istanbulin kautta.

Nooh, välilasku ja noin viis tuntia Istanbulin lentokentällähän on juurikin sitä mistä jokainen haaveilee. Saanpas toteuttaa kaiken sen mitä olet ikuna halunnut tehdä Istanbulin lentokentällä... ja kaiken lisäksi siellä hengailuaika ajoittuu viiden ja yhdentoista väliin illalla joten ihan varmasti sitä saa kokea nimenomaan ne parhaat puolet. Varaampa siis lukemista matkaan ja virtaa tietokoneelle.

Tämä koko viikko on mennyt muuttoa tehdessä. Vanha kämppä on nyt tyhjä mun kamoista ja heikein mielin sen tänään jätti taakseen. Vanhempien autotalli taas puolestaa pursuaa tavaroiden ylituotannosta. Mummolan aittakin sai osansa... I'm a material girl!

Tällä hetkellä mukaan on lähdössä: kesäiset vaatteet, lääkearsenaali ja pullo Jallua. Ei ihan hyvin oon jo viikossa saanu ainaan  Silti täs vielä tän illan arvuuttelen sitä mitä sitä pakkaisi mukaan.

Kaamea uhkakuva taas hyökkäilee mielen sopukoista esiin: sitä oikeesti huomenna lähetään ja eikä tulla näille nurkilli liki puoleen vuoteen!  Miten tässä näin kävi? Tän piti olla vaan se joku kiva juttu tulevaisuudessa mitä voidaan Irmelin kaa suunnitella meidän kahviroskiksella ja naureskella. Kaksi sanaa kuvaa fiiliksiä: paniikki ja ikävä. Kyl tää tästä helpottuu, juuhan?!?